Vuokko Savolainen

Koiraharrastukseni alkoi jo v.1969, jolloin sain ensimmäisen oman koirani, pitkäkarvaisen collien, Bellen. Bellen kanssa tuli palveluskoiraharrastus tutuksi. Bellen kaveriksi tuli v.-74 collie Jessica, jonka kanssa kiersimme jo näyttelyitä. Pk-harrastusta jatkoimme, mutta Jessica ei oikein innostunut jälki- eikä muistakaan touhuista.

Jessica sai yhdet pennut v.1977. Pentueesta jäi kotiin Aatu-uros, joka jäi asumaan vanhempieni luokse, koska kerrostaloasuminen ei sitä viehättänyt.

Kultainen noutaja oli aina ollut toinen suosikkiroduistani collien jälkeen ja Jessican kuoltua päätimme vaihtaa rotua.Vuonna 1987 joulun alla tuli perheeseemme Else, jonka kanssa kävimme näyttelyissä ja ihan mukavasti pärjäsimmekin. Else oli itsepäinen yksilö, joka osasi vedättää minua minkä kerkesi.

Liityin noutajakoirayhdistyksen jäseneksi ja olen siitä lähtien ollut toiminnassa mukana. Olen ollut Imatran aluetoimikunnan puheenjohtajana vuoteen 2010 asti.

Vuonna 1992 Else sai kaverin, kun Elli tuli loppuvuodesta perheeseemme. Ellin kanssa jatkoimme koulutusta ja taipumuskokeisiin harjoittelua, mutta Elli (tai emäntä) ei oikein hallinnut hommaa.

Tässä vaiheessa tyttäreni Heidi oli jo innostunut koirien kanssa toimimisesta, olihan hän jo vauvasta lähtien ollut mukana näyttelymatkoilla ja koulutustilaisuuksissa. Heidi alkoi käydä Ellin kanssa tottelevaisuuskilpailuissa ja Elli nautti. Elli on ollut iloinen ja reipas ja helposti koulutettava noutaja.

Kesällä –97 katselimme Imatran näyttelyssä englanninsettereitä ja ihastuimme niiden ulkonäköön.

Syksyllä –97 Else ja Elli sairastelivat, ja Heinolan näyttelyssä saimme tietää englanninsetteripentueesta, jossa oli kaksi narttua jäljellä. Pelosta, että molemmat noutajat menetetään, perheeseemme tuli ”pyörremyrsky”, englanninsetteri Windy, joka vei kaikkien sydämen persoonallisuudellaan ja ystävällisyydellään.

Minulle näyttelytoiminta on ollut aina kiinnostavaa, ja siksi jo hyvin nuorena kävin kehäsihteerikurssin ja olen toiminut kehäsihteerinä jo kolmen vuosikymmenen ajan.

Kasvattajan peruskurssi kuului myös jo nuoruuden toimiin ja jonkin verran olen käynyt perustottelevaisuuskursseilla, jotta osaisin ohjata uusia koiranomistajia. Olen suorittanut tottelevaisuusohjaajakurssin ja kasvattajan jatkokurssin 2009.

Kennelnimen sain vuonna 2000. Ensimmäinen noutajapentueeni syntyi vuonna 2005.




Heidi Savolainen

Pienestä pitäen olen ollut koirien kanssa tekemisissä äidin mukana. Koirista kiinnostuneena aloin kouluttamaan Elli-kultsua, jonka kanssa kilpailimme jonkun aikaan tokossa. Tosin Elli päätti, että voi totella milloin haluaa ja aina ei ole pakko tehdä niin kuin sanotaan. Kävimme myös satunnaisesti Ellin kanssa näyttelyissä, mutta Elli ei ollut mikään näyttelytähtönen ja siihen tarkoitukseen tarvitsimme uuden koiran.

Tähän tarkoitukseen ”pyörremyrskymme” Windy oli parempi. Windyn kanssa on kierrelty aika monet näyttelyt ja tällä hetkellä Windy nauttii eläkepäivistään pyörähtämällä silloin tällöin kehässä. Näyttelyharrastusta on tarkoitus jatkaa Puolan tuontimme Wandan kanssa. Wandasta tuli Kansainvälinen näyttelyvalio ja on jäänyt nyt näyttelytauolle. Wanda pääsee pyörähtämään muutamissa veteraanikehissä, kunhan täyttää 8 vuotta.

Näyttelyistä kiinnostuneena suoritin kehäsihteerikurssin ja toko-puolelta koulutusohjaajakurssin. Kasvattajan peruskurssin suoritin vuonna 2005 ja kasvattajan jatkokurssin 2009. Vuokkosen kennelnimi hyväksyttiin minulle vuonna 2009.


Vuonna 2009 meille syntyi ensimmäinen englanninsetteri-pentue ja siitä jätimme kotiin Candyn. Candyn kanssa harrastellaan jonkun verran näyttelyitä ja sekä aloitimme agilityn. Candy tykkää paljon agilitystä ja onkin taitava siinä. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. 


Uutena rotuna meille vuonna 2013 tupsahti pesukarhukoira Crazy. Crazyn kanssa valloitellaan näyttelykehiä.

Jenni Savolainen

Meille tuli ensimmäinen kultainen, kun olin 1v ja siitä lähtien olen ollut tekemisissä noutajien kanssa. Äitini mukana kuljin koulutuskentillä, noutajaleireillä ja välillä metsissäkin katselemassa koirien menoa. Varsinainen innostuspiikki noutajatoimintaan ja muihinkin koiraharrastuksiin tuli, kun sain ihka ensimmäisen oman kultaisen Helmin vuonna 2009. Helmin kanssa kokeilin innokkaana nuorena harrastajana kaikenlaista toimintaa, taippareissa käytiin kokeilemassa onneamme ja tokoakin treenattiin, sitten v.2011 lähdettiin kokeilemaan agilityä, ja siihen jäätiin koukkuun molemmat. Kisaamaan aloitin Helmin kanssa syksyllä 2013.

Vuonna 2012 syntyi Kind-pentue josta jätettiin meille Hilla joka muutti sitten Helmin kaveriksi minun luo. Hillan kanssa treenataan myös agilityä ja noutojuttuja. Kasvattajan peruskurssin kävin v.2015 ja Vuokkosen kenneliin liityin v.2016. Vuonna 2015 suoritin myös agilityn koulutusohjaajakurssin.

(c) kennel Vuokkosen